Pälämäen kotiseutumuseo

Pälämäen kotiseutumuseo kertoo kiehtovasti Jämsän 1700- ja 1800-lukujen torpparivaltaisesta asutuksesta. Alueelta on löydetty paljon erillisiä esine- ja hautalöytöjä, jotka ovat olleet merkityksellisiä löytöjä Jämsän asutushistorian tutkimusten kannalta. Historiallisten löytöjen myötä ollaan voitu todeta, että Jämsässä on ollut jo kiinteää asutusta jo viikinkiajalla. Vuonna 1915 alettiin kaivaa perustuksia Jämsän kansanopistolle. Kaivuutöiden aikana löydettiin suuri määrä rautaisia muinaisesineitä, jotka toimitettiin tutkittavaksi Kansallismuseoon. Löytöalueen esinevalikoimasta ja laajuudesta havaittiin, että Pälämäen alueella on ollut rautakauden aikainen polttokalmisto sekä useita polttohautoja. 

Ennen toista maailmansotaa Jämsän seudulla eli melko varakas talousyhteisö, jossa oli paljon suurtilallisia. Tämä mahdollisti yhtenäisen torpparialueen syntymisen. 1900-luvun vaihteessa noin 80 % Jämsän viljelmistä oli torppia. Torpparit olivat vuokraviljelijöitä, jotka maksoivat vuokransa tekemällä päivätöitä vuokranantajansa tilalla.

Pälämäen museorakennukset herättelevät historiaa eloon esittelemällä suhteellisen varakkaan jämsäläisen torpparitalouden elämää 1800-luvun lopulla. Osa rakennuksista on 1700-luvulta, mutta esineistöä on myös myöhemmältä ajalta. Kaikki rakennukset on siirretty Pälämäelle 1960-luvun alkuun mennessä eripuolilta Suur-Jämsää.

Pälämäen kotiseutumuseo sijaitsee aivan lähellä Jämsän keskustaa ja Himosta, kansanopiston pihapiirissä. 

Suuntaa Pälämäelle ja näe, miten jämsäläiset torpparit elelivät!