Vinnin kulttuuritila

Vinni (Finni) on yksi Jämsän vanhimpia tiloja. Vinni toimi sotilasvirkatalona 1695-1810 jonka aikana Vinnin tilalla ehti asua 16 upseeria, osa muutamia päiviä, osa jopa parikymmentä vuotta. 

Vinni vuokratilana 1810-1927. Venäjän valtaan siirryttäessä, kun armeijalla ei ollut enää tarvetta ylläpitää sotilasvirkataloja, valtio vuokrasi entiset virkatalot. Vinnin tilanvuokraajia oli kaikkiaan kuusi, vuosina 1810-1927, joista osa oli tavallisia maanviljelijöitä, mutta joukossa myös yksi virkamies, kihlakunnantuomari Viktor Emanuel Waldén. Hän oli kenraali Rudolf Waldenin isosisä.Valtio alkoi myydä entisiä sotilasvirkataloja 1920-luvulta alkaen. Usein ostajana oli viimeisin vuokraaja. Vuonna 1928 Vinnistä erotettiin maanjakotoimituksessa alueita ja valtio myi muodostetun noin 50 hehtaarin tilan silloiselle vuokraajalle Väinö Salovuorelle todennäköisesti samoihin aikoihin. Väinö Salovuori kuoli jo 1937, jonka jälkeen tilaa omisti hänen vaimonsa Martta ja tyttärensä Helena. Martan kuoltua 1969 tila jäi ainoa lapsen Helenan omistukseen. Helena työskenteli tuohon aikaan Lahdessa, jonne oli muuttanut aviomiehensä Pekka Ojan mukana. Vinni toimi heidän vapaa-ajan asuntona.Päärakennusta kunnostettiin 1980-1990-luvulla ja pihalle ostettiin Honkarakenteen uusi aitta. Pekka Oja istutti pihapiiriin johtavan tien varrelle puulajipuiston ja myös osa pelloista metsitettiin. Pekka Ojan kuoleman jälkeen 2002 Helena muutti pysyvästi Vinnin tilalle. Helena asui tilalla kuolemaansa asti 2013. Helena Oja testamenttasi Vinnin tilan kaupungille kulttuurin ja kuvataiteen hyväksi. Lisäksi hän määräsi mm., että rakennuksista on pidettävä huolta ja tilan metsät ja pellot tulee säilyttää niiden nykyisessä käytössä.